lauantai 10. elokuuta 2013

Sokerikoukussa

Lauantai on ollut se virallinen karkkipäivä niin pitkään kuin muistan. Pienenä se tarkoitti sitä, että päivällisen jälkeen sai avata karkkipussin, joka yleensä oli lauantai- pussi. Lauantaisin sain myös pullon limsaa saunajuomaksi. Tai no, nää tavat oli vaan joka toinen viikonloppu, eli silloin kun olin iskän luona, äitin luona ei ollut näin selvää karkkipäivää, mutta muistan, että karkkia syötiin tosi vähän. Limsaa äiti ei ostanut koskaan vaan saunan jälkeen juotiin vissy-mehu- sekoitusta tai vettä. Muita makeita tai suolaisia herkkuja syötiin satunnaisesti kavereiden synttäreillä tai muina juhlapäivinä tai jos niitä äitin tai iskän luona leivottiin.

IMG_9556

Joskus ala-asteella sitä kuitenkin ruvettiin käymään yhdessä kavereiden kanssa ostamssa karkkia läheiseltä kioskilta, tietysti salaa äidiltä, mutta ei ne karkkimäärät ollu mitään kauheen isoja. Sellanen euron karkkipussi jaettiin kaverin kanssa puoliks ja se kesti yleensä koko illan. Näistähän jäin melkein aina äitille kiinni ja se vaan muistutti mua, että jos jatkan karkin syöntiä, se joutuu ostamaan mulle rippilahjaks tekarit. :D Haha, no onneks näin ei käynyt ja mulla ei oo yhtäkään hammasta paikattu reikien takia.

IMG_0055

Oon siis aina ollut kova karkkien ystävä, joten se, että olin koko vuoden 2008 karkkilakossa, oli mulle tosi iso juttu! Alukshan se oli vaikeeta, mutta sit nopeesti siihen karkittomuuteen tottui, eikä sitä enää ees muistanut, miltä karkki maistuu. Karkkilakkovuoden jälkeen aloitin kuitenkin syömään karkkia uudestaan ja aluks mietin vaan, että eihän tää nyt ees oo mitenkään kauheen erikoista. Pikkuhiljaa siihen taas tottui ja nykyään oon ihan koukussa sokeriin. Oon monesti lukenut, että sokeri on yhtä koukuttavaa kuin esim. alkoholi ja tupakka, mutta ei sitä osaa ajatella samalla tavalla. Eihän sokeri aiheuta esim. syöpää tai maksavaurioita, joten ei se voi olla niin paha asia? 

IMG_9547

Olin tässä vähän aikaa sitten neljä viikkoa syömättä mitään makeaa ja kun pitkästä aikaa pidin mun herkkupäivän (summer heat ilta), join sommersbyn omenasiideriä ja söin karkkia. Huhhuh, että maistui makealta ja musta tuntui, että yökkään kohta kaikesta siitä sokerimäärästä jo ensimmäisen siiderin jälkeen! No seuraavana päivänä karkki maistui jo vähän vähemmän ylimakealta ja siitä sitä ollaan pikkuhiljaa jo palattu siihen normaaliin, eli karkki on taas lempparia. Tässä sitä huomaa sen, miten koukuttavaa sokeri voi oikeesti olla! Neljä kokonaista viikkoa ilman sitä ja yhden illan jälkeen sokeria tekee jo päivittäin mieli. Ehkä vähän pelottavaa?

IMG_7125

Syy, miks nyt sain inspiraation kirjoittaa tän postauksen, on se, että eilisen työpäivän ajan mulla oli ihan kauhea karkkihimo. Olin syönyt töissä liian vähän ja nukkunut edellisenä yönä huonosti, joten lopputulos oli se, että en jaksanut yrittää edes keksiä mitään terveellistä vaihtoehtoa vaan suostuttelin Nikon mun mukaan filmtownin karkkihyllyjen väliin. Olihan ne ensimmäiset karkit ihania ja mieli oli hyvä, mutta pikkuhiljaa maha alkoi turvota ja olo kävi tukalaksi. Silti sitä aatteli, et kyl mä voin vielä ton yhen ottaa.. Loppujen lopuks siinä kävi niin, että pussi oli tyhjä, maha kipeä ja uni ei meinannut tulla. Vielä tänä aamuna oli turvonnut olo, enkä meinannut jaksaa olla ahkera töissä. Tuli vaan mieleen, että miten sitä osaa niin hyvin lopettaa normaalin ruuan syömisen ennen jo kun on ähky, mutta karkkeja vaan napsii niin pitkään, että pussi on tyhjä? Lisäksi, vaikka sokeri ei oo myrkyllistä elimistölle, niin ei se oo myöskään tarpeellista. Mun keho oli varmaan ihan shokissa kun yritti yön aikana polttaa sen kaiken sokerin, vaikka eihän se mitenkään oo mahollista. 

IMG_0058

Mitä tästä opimme? Kun mieli tekee makeaa, mieti, mistä se johtuu. Jos väsyttää, yritä piristää mieltä ensin vaikka raikkaassa ilmassa tai päikkäreillä, jos on nälkä, syö kunnon ruokaa tai jos kyse on vaan tavasta (leffan katselu jne), korvaa herkut jollain terveellisellä tai yritä tehdä jotain, mikä vie ajatukset muualle. Joskus kuitenkin se pieni makea voi olla kuitenkin paikoillaan, mutta silloin pitäis muistaa pysyä _kohtuudessa_. Voivoi, tää kuulostaa niin yksinkertaiselta, mutta miks se ei voi oikeestikin olla sitä? Tälläsiä ajatuksia mulla tällein "virallisen" karkkipäivän kunniaksi. :D 

Ootteko te johonkin herkkuun koukussa ja mitä teette asialle? Riittäkö pelkkä tahdonvoima vai onko teillä joitain kikkoja, esim. makeanhimon taltuttamiseen? :)

43 kommenttia:

  1. Mulla on ollut aina sokerin, etenkin karkkien kanssa ongelmia. Helposti on tullut herkuteltua joka päivä. Nyt tasan viikko sitten ostin kromia ja otin yhden tabletin sitä lauantaina. Heti perään söin karkkia ja olo oli aivan kamala sen jälkeen.Turvotusta, huonoa oloa jne. Kromi ei pitäis niin helposti vaikuttaa, mutta mulla se vaikutti tosi nopeasti. Nyt tällä viikolla en oo karkkia ollenkaan syöny (jos ei lasketa siskon pussista otettua kahta karkkia...) ja ei kyllä edes tee mielikään. Syön kromia joka päivä yhden tabletin ja on auttanut! Suosittelen sullekkin. Maksaa k-marketissa huimat 4€. Joillakin se auttaa ja joillakin ei. On ollu kyllä mun pelastus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa onks makeanhimo sit kromin puutosta? :o kiitos vinkistä! :)

      Poista
    2. Samainen anonyymi... En tiiä onko se kromin puutosta vai mitä, mutta mulla se autto toosi paljon! :)

      Poista
    3. Pitäis ehkä googlettaa! :D

      Poista
  2. ihania kuvia ja kiinnostava teksti :-) oot tosi kaunis!

    VastaaPoista
  3. Olisit laittanu viestiä ♥ munkin pitäs saada taas se rytmi päälle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sitä ois pitänyt! Sillon ei kyllä osannut miettiä kun sitä karkkia :D mut kyllä me onnistutaan ;)

      Poista
  4. Tää oli tosi hyvä postaus! Itse olen myös ihan koukussa sokeriin, jotenkin sitä tulee syötyä jossain muodossa oikeastaan päivittäin. Tiedän että se on turhaa, mutta on vaan NIIN vaikeaa olla ilman...olen yrittänyt myös totaalilakkoa, ja 5 päivää on maksimi mitä olen onnistunut. En syö niinkään usein karkkeja, mutta enemmänkin kakkuja, keksejä yms...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) mulla taas on sillain et jos selviin muutaman päivän ilman mitään makeaa niin sit ei taas tee mieli..

      Poista
  5. haha samaistun niiiin hyvin :D aina ku syö paljon herkkuja sitä enemmän vaan tekee mieli! nyt oon ollu heinäkuun alusta karkkilakos ja vielä olis kaks kuukautta jäljellä, ja mun karkkihimo on kadonnu lähes kokonaan :) sen sijaan jotain jätskii voisin vetää vaikka joka päivä, vähän siks kans koska mulla on "lupa" syödä sitä niin sittenhän syön haha. ja just toi että ostan aina ihan vaan tavan vuoks just esim leffaan sairaan ison karkkipussin ja sit tulee niin huono olo sen jälkeen mutta eihän siitä mitään opi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep yleensä se tulee sit korvattua jollain :D ja se karkinsyönti leffassa on vaan opittu tapa! Huvin pärjää myös esim viinirypäleillä mutta kun be karkit on vaan nii houkuttavia :D

      Poista
  6. Olin itse karkkilakossa vuoden 2008 ja 2010. En syönyt tuolloin mitään herkkuja; keksekä, karkkia,jätskiä,kakkua.. en siis yhtään mitään! Ja nyt ehkä vähän sama ongelma kun sulla et oon koukussa sokeriin. Mut se makeanhimo tulee oikeestaan sillon jos on venyny ateriarytmi liian pitkäks tai oon nukkunu huonosti ( tai on paljon stressiä). Tosin mulla on aika hyvä tahdonvoima et kun jotain päätän niin se pitää. Kun päätän etten syö karkkia seuraavan kerran kun vasta aikana X, niin se myös pitää. Samalla tavalla lopetin kynsienkin repimisen; päätin vaan etten enää tee sitä ja nyt oon ollu yli vuoden repimättä kynsiä.. :)

    Oma vinkki on ehkä se et syö säännöllisesti, nukkuu hyvin ja harrastaa liikuntaa yms. Ja itte ainakin mietin sitä et se pieni hetki minkä karkki maistuu hyvältä ja sit tuleekin vedettyy kauheet sokeriöverit niin ei oo todellakaan sen arvosta. Sen jälkeen vaan turvottaa ja on äklö olo ja miettii et miks sorruinkin taas. Sillon tällön voi syödä jotain makeaa kunhan ei mee jokapäiväseks.. :) Itselläkin tänään namipäivä, saa herkutella taas vähän;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep tiiän ton saman mut aina ei vaan muista syödä tai mun tapauksessa ehtiny syödä töissä säännöllisesti ja takana oli huonosti nukuttu yö (jännitin seuraavaa aamuvuoroa kun pääsin opettelemaan töissä uusia juttuja) joten peli oli mun osalta selvä :D pitäis tosiaan aina miettiä kahteen kertaan ennen kuin sortuu :)

      Poista
  7. Ah muistatko lukion perjantaipussit? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No muistan! :D pitäsiköhän ottaa taas käytäntöön ;D

      Poista
  8. Mulla on ollu monesti samainen ongelma, mut nyt taidan olla aika hyvin tsempannut sen suhteen. Enää en oikeastaan koe pakottavaa tarvetta saada sokeria päivittäin, mutta kyllä sekin aika on koettu. Silloin ihan sain vieroitusoireita sokerittomuudesta, huh! Tiesitkö muuten , että sokeri on ihan oikeastikin myrkyllistä elimiställe liiallisina määrinä. Varsinkin tuo käsitelty valkaistu sokeri, mitä joka paikassa käytetään. Sen sanotaan myös aiheuttavan sitä syöpää. Äitini aina muistuttaa sokerin myrkyllisyydestä :) Sokeri tosiaan on yhtä koukuttavaa kun päihteet ja vie mennessään hetkessä. Riittävä uni, liikunta ja monipuolinen säännöllinen ruokavalio pitää sokerin loitolla, niin kun postauksessa sanoitkin.

    Kivaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä mietinkin kun koko pussin oli syöny niin olo oli seuraavana aamuna ihan kun krapulassa, joten ei se sokeri hyväksi voi olla! :D täytyy yrittää itse kans tsempata, yleensä asiasta puhuminen eli tässä tapauksessa kirjoittaminen, auttaa :)

      kiitos samoin <3

      Poista
  9. tai eihän mitään voi varmaksi sanoa eli noista sokerin vaikutuksista, mutta tällaisen kuvan olen saanut ja kuullut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en usko et se ainakaan kauheen kaukana totuudesta oo :)

      Poista
  10. Ite oon ollu nyt karkkilakossa 2012 vuoden ja parhaillaan menossa toista vuotta. Olin ennen ihan hirvee karkkihiiri ja todellakin koukussa sokeriin. Mulla oli aina jossain jemmattuna karkkia sen varalle, että teki mieli makerta ja usein se korvas ruuankin. Alkuun karkkilakko tuntu vaikeelta ja etenkin se, että muisti ettei saa syödä karkkia, oli vaikeeta! Oon kuitenkin antanu luvan jäätelöille ja tietty jos on juhlia nii täytekakulle. Mitään mättöjätskejö en oo kyl syöny ja jos täytärin koristeet on karkkia, jätän senkin välistä. Nyt mulla on se vaihe, etten tiä koska uskallan lopettaa ku pelkään et menee ihan mahottomaks karkkien hotkimiseks jos taas alottaisin :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taas oon aatellu sen niin etten halua kieltää iteltäni karkkia ihan kokonaan, sillä se on mulle se lemppariherkku ja aina välillä voi ihan luvan kanssa herkutella niin ois hassua, et sillon kun saa herkutella, joutuis tyytymään johonkin toisiks parhaaseen herkkuun :D en tiiä ymmärsitkö mun pointtia, toivottavasti! :D

      Poista
  11. Mä oon ihan älyttömässä sokerikoukussa, vedän jotain sokerijuttuja (karkki jätski ym) oikeastaan päivittäin ja oon koittanut päästä tavasta eroon, mut jotenkin se on vaan niin älyttömän vaikeeta. Pisin lakko on ollut 9 päivää (:D) ja se katkes kun kaveri suostutteli syömään yhen mehujään. Pitäs varmaan taas kokeilla lakkoilla jonkun aikaa, tai ainakin pitää vaan yks karkkipäivä viikossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh kavereiden pitäis olla mukana tukemassa! :D ainakin se yks karkki/herkkupäivä viikossa tavallaan motivoi kun sitä päivää oottaa aina ku kuuta nousevaa :D

      Poista
  12. Mä söin kanssa ite aiemmin TOSI paljon karkkia, mutta sitten lopetin kokonaan ja nyt oon ollu 4 puol vuotta karkki"lakossa". Jos sitä voi edes lakoks enää sanoo :D mutta mulla toimi, ja just ekan vuoden jälkeen oli jo ihan helppo olla ilman! Suosittelen kokeilemaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla ylempänä jo kirjoitin et en haluis luopua kakista kokonaan, sillä se on mun se lempiherkku ja sit herkutellessa en haluis joutua tyytymään vaan siihen toisiks parhaaseen herkkuun :D mut yeitän kyllä nyt vähentää ihan yleisesti sokerin syömistä! :) mut mahtava juttu toi sun yli neljän vuoden "lakko" ! :)

      Poista
  13. Mä taas en välitä karkeista, jäätelöistä sun muista ollenkaan enkä muista millon olisin viimeks edes ostanut karkkipussin. Mut sit taas mun suurin paheeni on sipsien syönti :-D Haluisin niin päästä tästä tavasta eroon, mutta se alottaminen on vaan niin pirun vaikeeta! Ja aina, jos katon leffaa niin mulla on pakko olla jotain sipsiä siinä mut oon onnistunut nyt siinä että kun tekee mieli niin ostan dipattavia vihanneksia :-) Ne ajaa asiansa myös ihan hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep esim nikolla on kans se, et se ei oo niinkään makean perään mut se sit tykkää sipseistä, popparista ja roskaruuasta :D ite taas syön suolasia herkkuja lähinnä sillon kun niitä on tarjolla :D nam, dippivihannekset on hyviä! :)

      Poista
  14. Ite syön just karkkia, mutta sitäkin aika harvoin :) Kerran kahessa viikossa on mun mielestä ihan jees määrä.
    Sulla on aivan ihana blogi, niin kauniita kuvia! Sait uuden lukijan<3

    ☆ http://vanilla-fairytales.blogspot.fi/ ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep se vois olla aika hyvä määrä :) kiitos paljon ja tervetuloa lukijaks! :)

      Poista
  15. Siiri! Tökkäsin vahingossa poista- painiketta mut onneks ehdin lukea kuitenkin sun kommentin! :) yleensä se onkin niin et väsyneenä ja nälkäsenä on vaikee tehä hyviä valintoja :/

    VastaaPoista
  16. Todela hyvä postaus & tunnistin itseni niin tästä :D <3

    VastaaPoista
  17. ei vitsit mikä sattuma, mä just alle viikko sitten etsin juttuja sokerikoukusta, koska tajusin että sokeria oli tullut syötyä etenkin kesän aikana hieman liikaa... olen jostain lukenut, että sokeririippuvuus (tai mieltymys sokeriin) on riippuvainen geeneistä, ja itse ainakin allekirjoittaisin tämän, nimittäin isäni on aikamoinen herkuttelija; joka päivä pitäisi syödä jotain hyvää. itse olen heikkona karkkeihin(irttarit♥), kekseihin ja leivonnaisiin, niitä voisi vetää vaikka kuinka paljon kun on alkuun päässyt... limuista ja suolaisista herkuista en niinkään välitä, mutta nuo edellä mainitut ovat aika iso ongelma :/

    muistan kyllä että olen pienestä pitäen ollut makean perään, kun aina piti kaivella kaiken maailman laukkuja ja pusseja herkkujen toivossa,ja usein jäinkin kiinni siitä että olin syönyt sukulaisille tai muuhun erityiseen tarkoitetut makeat ilman lupaa... sokeriin voi kyllä tosiaan jäädä pahasti koukkuun, joten ainakin omalla kohdalla täytyy olla välillä hyvinkin tiukka napostelun suhteen. Yleensä makeanhimo iskee juuri silloin kun ateriaväli on venähtänyt pitkäksi, on paljon stressiä/paha mieli tai joskus myös kun olen syönyt tosi hyvin mikä on aika outoa...

    itse tein viime viikolla lupauksen etten syö _mitään_ herkkuja ennen viikonloppua. kirjoitin lupauksen lapulle ja teippasin seinälle muistuttamaan - enkä muuten sortunut! tuli tosi hyvä fiilis ja huomasin heti että olen paljon virkeämpi ilman ylimääräistä sokeria (: itse olen hoikka eikä sokerinsyönti näy päällepäin, mutta olo on kyllä jotain niin karmeata karkkiöverien jälkeen :p täytyisi vaan opetella ottamaan vähän makeaa ja sitten tehdä stoppi, eikä ajatella että "no jos mä otan vielä yhden.. tai pari... äh tymä säästää näitä muutamia karkkeja, syödään nyt koko pussi pois" -> tuloksena kauhea morkkis ja paha olo :/

    mutta kiva että teit tämän postauksen, tietää ettei tosiaan ole yksin ongelman kanssa ja sain tästä myös tukea ja yritän pitää mielihalut kurissa, kun en tosiaan ole mikään kohtuudella-ihminen :D ja anteeksi kilometrikommentti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitään, kiva et joku jakso vastata pitkään tekstiin pitkällä kommentilla! :D joo mekään ei pidetä mitään vierasvara herkkuja kaapeissa kun sit ne houkuttelee liikaa :D

      Poista